vallitsevana

[Gordon Freeman]

Pelkkä uteliaisuus
oli vallitsevana.

Miksi vallitseva käytettiin essiivissa? Mitä on ero nominatiiviin tai partitiiviin verrattuna?

 

[Maunulan Pappa]

Intuitioni perusteella sanoisin näin:

• "Uteliaisuus oli vallitseva" vastaa kysymykseen "mikä tunne joukosta 'uteliaisuus, pelko, välinpitämättömyys, jne.' oli tärkeimmässä roolissa?"
• "Uteliaisuus oli vallitsevana" vastaa kysymykseen "minkälainen tunnetila oli juuri sillä hetkellä? Mikä tunne oli tärkein?"
• "Uteliaisuus oli vallitsevaa" vastaa kysymykseen "minkälaista uteliaisuus oli, vaikuttiko se kokonaiskuvaan vai oliko se pelkkä sivuseikka?"

Edelleen intuitiivisesti sanoisin, että vapaassa kerronnassa käyttäisin itse melkein poikkeuksetta essiivimuotoa. Nominatiivi ja essiivi ovat tässä tapauksessa melkein sama asia, partitiivi kertoo selvemmin itse tunteen (uteliaisuus) laadusta eikä niinkään kokonaistilanteesta, niinkuin nuo kaksi muuta.

 

[Gordon Freeman]

Kiitos, Maunulan!
Luulen että käsitin mitä on kyse. Alkurepäinen lauseeni näyttää olevan jonkinlainen persoonaton lause, päinvastoin kuin muuta kaksi lausetta. Se ei kerro uteliaisuudesta, vaan jossain vallitsevasta tunnetilasta, joten uteliaisuus ei ole subjekti, ja vallitsevana ei ole predikatiivi ja seisoo essiivissa, mitä tosi predikatiivi ei voi.

 

[Marko55]

Pelkkä uteliaisuus oli vallitsevana.

Rakenne
(olla) + (adjektiivi essiivissä)
on mahdollinen silloin, kun adjektiivi ilmaisee muuttuvaa ominaisuutta. Uteliaisuus on joskus vallitsevana ja joskus ei, joten tässä lauseessa adjektiivi/partisiippi voi hyvin olla essiivissä.

Muita esimerkkejä:
1) Opettaja on sairaana.
Koska opettajan terveydentila on muuttuva ominaisuus, adjektiivin essiivimuoto sopii hyvin tähän lauseeseen.
2) Nenä oli punaisena ja sormet kohmeessa kylvön jälkeen, ...
Nenän väri on muuttuva ominaisuus.
Mamma Pia - Kätteni Töitä
3) Helenalta on leikattu selkä, eikä hän saisi kantaa painavia esineitä. Nyt hänen selkäänsä särkee ja käsi on kipeänä.
Kädessä oleva kipu on muuttuva ominaisuus.
Posti mokasi: Helena sai kahden kilon maljakon sijaan 13 kilon videotykin

Vertaa:
Pöytä oli pyöreänä. (???)

Tämä lause on tavallisesti väärin, koska pöydän muoto ei ole muuttuva ominaisuus. Kuitenkin esim. elokuvissa kaikki on mahdollista, joten jos puhumme pöydästä, jonka muoto muuttuu, lause on oikein:
Kun tulin kotiin, pöytä oli pyöreänä. (= Pöytä on välillä neliönmuotoinen ja välillä pyöreä.)

Iso suomen kielioppi:
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=975

 

[Gordon Freeman]

Kiitos Marko! Sain enemman kuin kysyin - en ymmärtänyt essiivia suureksi osaksi siihen asti.
Kiitos kielioppillisista viiteistakin - voin jo käyttää niitä hyväkseni jossäin määrin.

 

[Ansku89]

3) Helenalta on leikattu selkä, eikä hän saisi kantaa painavia esineitä. Nyt hänen selkäänsä särkee ja käsi on kipeänä.
Kädessä oleva kipu on muuttuva ominaisuus.

Lisäisin tähän, että tässä esimerkkilauseessa voisi yhtä hyvin kirjoittaa: "käsi on kipeä". Merkitys ei muuttuisi siitä, koska asiayhteydestä käy ilmi, että kyseessä ei ole pysyvä olotila.

 

[Marko55]

Mietin vielä, onko lauseita, joissa nominatiivimuoto on aina väärin. Näin on ainakin raskaudesta puhuttaessa:
Anne on raskaana. (OIKEIN)
Anne on raskas. (VÄÄRIN)
Raskaus ei ole koskaan pysyvä olotila, joten essiivimuoto sopii hyvin tähän lauseeseen.

Keksittekö muita esimerkkejä? Luulen, että tällaisia tapauksia on hyvin vähän.

 

[Spongiformi]

Mietin vielä, onko lauseita, joissa nominatiivimuoto on aina väärin. Näin on ainakin raskaudesta puhuttaessa:
Anne on raskaana. (OIKEIN)
Anne on raskas. (VÄÄRIN)
Raskaus ei ole koskaan pysyvä olotila, joten essiivimuoto sopii hyvin tähän lauseeseen.

Oletko varma, ettei kyse ole siitä, että raskaus/raskaana olisi vain irrotettu omaksi käsitteekseen alkuperäisestä raskas-adjektiivistä, joka ei sitten enää kelpaisi samaan asiayhteyteen? Vertailun vuoksi vaikkapa lehmistä puhuttaessa tiine ja tiineenä ovat molemmat oikeita muotoja.

 

[Marko55]

Mietin toki tuota itsekin, että kyse on varmasti erityistapauksesta. Kuitenkin ajatus sopii tuohon "ei pysyvä olotila" -määritelmään. Voidaan verrata myös muihin raskas-sanan sisältämiin ilmaisuihin. Esim. yhdessä suomi-saksa-sanakirjassani on tällaisia ilmaisuja raskas-adjektiivin yhteydessä:
olla raskaana - schwanger sein
tulla raskaaksi - schwanger werden
saattaa raskaaksi - schwängern

Raskaudesta puhuttaessa käytetään raskas-adjektiivin essiivimuodon lisäksi siis myös translatiivimuotoa.